Kun avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa

Kohtaanto-ongelmaksi kutsutaan tilannetta, jossa avoimet työpaikat ja saatavilla oleva vapaa työvoima eivät syystä taikka toisesta löydä toisiaan työmarkkinoilta. Työvoimapula on rasittanut työmarkkinoita jo pidemmän aikaa, vaikka työllisyystilanteen käyrä on yleisesti ollut nousujohteista. Huhtikuussa 2022 työllisyysasteen trendiluku oli 72,2%, mutta samaan aikaan työpaikat ja työnhakijat lipuivat entistä kauemmaksi toisistaan. Yksi ratkaiseva tekijä on pitkäaikaistyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joka tutkitusti korreloi kohtaanto-ongelman kanssa. Myös IT-alalla ilmiö on ollut havaittavissa jo pidemmän aikaa. Mistä IT-alan kohtaanto-ongelma juontaa juurensa?

Kohtaanto-ongelman taustaa työllisyysasteen mukaan.

Kun yritys laatii työpaikkailmoituksen sen keskeistä roolia näyttelee pitkä lista tehtävässä menestymiseen vaadittavista taidoista, joilla mitataan hakijan pätevyyttä. Tyypillinen IT-alan vaatimus on tietyn teknologian sujuva osaaminen, siitäkin huolimatta, että koodari osaa jo paria muuta eri kieltä ja hyvin todennäköisesti oppii kolmannenkin. Samoin konsultilta vaaditaan usein jonkin tietyn ohjelmistokirjaston osaamista, jonka kokenut tekijä pystyy omaksumaan muutamassa päivässä. Hyvä nyrkkisääntö onkin, että riittää, kun konsultti on aiemmin käyttänyt samankaltaista ohjelmistokirjastoa, jolloin uuden haltuunotto käy nopeasti. Esimerkiksi ReactJS-osaaja voi alkaa lähes suoraan tekemään VueJS-applikaatioita.

Mietitäänpä asiaa käytännön esimerkin kautta. Suomessa on yli 2 miljoonaa autoilijaa ja useimmissa perheissä talon aikuisilla on omat autot. Voiko Volvo-kuski ajaa Audia? Todennäköisesti nappulat ovat hieman eri kohdissa ja ajotuntuma vähän erilainen, mutta kuljettaja tottuu uuteen menopeliin nopeasti. Kun samankaltainen tilanne tapahtuu työelämässä, joutuu hakemus yhden vaatimuspuutteen vuoksi hylkypinoon hakijan pääsemättä edes haastattelukierrokselle.

Toinen rekrytointitilanteen yleinen ongelma on, että ei olla täysin varmoja itsekään siitä, mitä ollaan hakemassa. Etenkin julkisen puolen laatimat työpaikkailmoitukset vaikuttavat siltä, että yhden koodarin tehtävälista vastaa kokonaista IT-osastoa.

Kohtaanto-ongelma IT-alalla.

Voidaankin miettiä, onko koodaripula oikeasti olemassa vai yritetäänkö löytää liian täsmällistä osaajaa, vaikka laveammallakin pensselillä maalaaminen riittäisi. Tämä ei kosketa pelkästään koodikieliä, vaan myös toimialatuntemusta. Mittavalla toimialatuntemuksella kyseiseen pestiin voi päästä kiinni nopeallakin aikataululla. On kuitenkin suhteellisen kapeakatseista ajatella, että juuri minun toimialani on niin erityinen, että kukaan ulkopuolinen ei voi sitä omaksua. Tällainen asetelma johtaa sudenkuoppaan, jossa etsitään parikymppisiä tekijöitä kolmenkymmenen vuoden kokemuksella.

Sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään lyhyen aikavälin tavoitteisiin, mitä jos katsottaisiin tilannetta pidemmällä tähtäimellä? Laitetaan enemmän panoksia vasta-alkajan perehdyttämiseen, jolloin työ kantaa hedelmää useaksi vuodeksi, ellei jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tulokkaan toimialatuntemus syvenee ajan saatossa, ja hän voi tuoda uusia tuulia toisilta aloilta. Usein laatikon tarkastelu ulkopuolelta johtaa positiivisiin lopputuloksiin. Kokemuksen myötä tekijästä kasvaa monitaituri, joka taitaa useamman koodikielen lisäksi kasan muita tehtäviä. 

On myös muistettava, että jokainen meistä on aloittanut jostain. Eikö tärkeintä kuitenkin loppujen lopuksi ole halu oppia uutta ja kehittää osaamistaan paikoillaan junnaamisen sijaan? Maailma menee kokoajan eteenpäin, ja jossain kohtaa kokeneet tekijät loppuvat, jos ovi pidetään visusti suljettuna ulkopuolisilta. 

Vuoden 2022 alussa Aiso aloitti yhteistyön Tampereen TietoTeekkarikillan kanssa. Yhteistyön myötä toiveemme on saada auki keskusteluyhteys seuraavan sukupolven tekijöihin jo heidän opintojensa aikana. Olemme muun muassa järjestäneet peli-iltoja ja wappumiitin Aison toimistolla. Tapahtumien tarkoitus on tavata nuoria ja tutustuttaa heitä ohjelmistokonsultin työhön rennon ajanvieton kautta. Tavoitteemme on avata ovea tietotekniikan työmaailmaan jo opiskeluvaiheessa. Toistaiseksi olemme olleet erittäin tyytyväisiä ja innolla odotamme, mitä keksimme tietotekniikan opiskelijoiden kanssa seuraavaksi.